KOHTI MENESTYSTÄ.
Laadukkaammin.
Järkevämmin.
Mielekkäämmin.
”Nykyään hoitoalalla puhutaan usein biopsykososiaalisesta viitekehyksestä, joka ottaa huomioon ihmisen biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät oireiden hoidossa. Juuri hermosto yhdistää nämä kolme ulottuvuutta. Kun ymmärrät hermostoa, ymmärrät ihmistä kokonaisvaltaisesti: keho, mieli ja ympäristö ovat vahvassa vuorovaikutuksessa keskenään.
Näin ollen loppujen lopuksi jokaisella terapia-asiakkaalta on hermostollisia piirteitä vaivassaan, sillä riippumatta oireista olemme aina tekemisissä hermoston kanssa.”
Ote tänä vuonna VK-kustannuksen julkaiseman kirjan ”Käytännön neurotiede tuki- ja liikuntaelinterapiassa” johdannosta. Kirjoittajina Eetu Koivisto ja Hannu Luomajoki.
Eikä kysymys ole pelkästään hermoston ”välittäjäroolista” tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa vaan myös hyvinvoinnissa ja suorituskyvyssä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä tiedossa!
Tuon tässä postaussarjassa esille erilaisia näkökulmia, jotka liittyvät urheilufysioterapeuttina toimimiseen huippuvaiheen urheilijoiden kanssa.
Huipulle pyrittäessä kilpailutulokset ratkaisevat. Menestyminen vaatii fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä sekä sosiaalisia taitoja.
Eri asiantuntijat kuten urheilufysioterapeutit voivat olla tukemassa urheilijaa ja valmennusta, mutta he eivät ole tekemässä tulosta. Siitä vastaa urheilija itse. Tukijoukkojen kannattaa pitää myös jalat maassa ja olla luomatta liiallista hypeä ja menestyspaineita urheilijalle.
Urheilufysioterapiassa(-kin) erilaiset toimintatavat ja metodit trendaavat häipyäkseen jonkin ajan kuluttua. Toimenpiteet kannattaa fokusoida pitkäjänteiseen suorituskyvyn kehittymiseen terveydellisiä näkökulmia unohtamatta. Urheilufysioterapeutti on ensisijaisesti terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka ammattitaitoon ja arviointikykyyn luotetaan muun muassa vammojen ennaltaehkäisyssä ja riittävän suorituskyvyn varmistamiseen ennen täysitehoiseen urheiluun paluuta.
Jokaisen urheilufysioterapeutin tulisi kriittisesti arvioida toimenpiteitään kuinka paljon ne edistävät suorituskykyä siinä hetkessä tai pitkällä aikavälillä. Parantaako joku tietty laitehoito, käsittely tai tuenta objektiivisesti arvioiden suorituskykyä? Joillakin näistä voi olla paikkansa oirehoidossa kuntoutusvaiheen aikana, mutta kannattaako niitä ottaa valikoimaan ensimmäistä kertaa arvokisoissa? Vähemmän saattaa olla enemmän.
On ilmiselvää, että oikein annosteltu harjoittelu on tärkein suorituskykyä parantava elementti sekä terveillä että kuntoutusvaiheessa olevilla urheilijoilla. Valmennusyhteistyön toimiessa hyvin asiaan perehtynyt urheilufysioterapeutti voi olla sopiva henkilö arvioimaan harjoittelun annostelua, mikäli kehitystä ei tapahdu tai on olemassa uhka ylikuormituksesta.
#urheilufysioterapia #suorituskyky #kriittinenajattelu
#urhea #urheasportti
Posted @withregram • @urheaofficial Fysioterapian opiskelijat! Haku työharjoitteluun ensi kevääksi Urheaan urheilufysioterapian parissa on käynnissä vielä lokakuun loppuun saakka. Hakulomake ja ohjeet löytyvät Urhean verkkosivuilta
urhea.fi -> Ota yhteyttä > Opinnäytetyöt ja työharjoittelut
Ohessa nykyisten fysioterapian työharjoittelijoiden kokemuksia:
”Olemme Siiri ja Jonathan, opiskelemme Metropolian ja LAB-ammattikorkeakouluissa. Suoritamme molemmat viimeistä syventävää työharjoitteluamme.
Urhea on tarjonnut meille monipuolisen ja opettavaisen harjoittelujakson. Olemme saaneet työskennellä moniammatillisessa yhteisössä eri alojen ammattilaisten kanssa. Olemme päässeet seuraamaan ja ohjaamaan harjoituksia muun muassa judossa, painissa, koripallossa, purjehduksessa, yleisurheilussa, telinevoimistelussa ja salibandyssä. Olemme myös saaneet vastaanotolle yksittäisiä mielenkiintoisia tapauksia eri lajeista.
Päivittäin opimme uutta urheilufysioterapian saralla ja olemme samalla päässeet tutustumaan huippu-urheilun maailmaan ammattilaisten näkökulmasta.”
Olipas huikea pilatesviikonloppu! Suomen pilatesyhdistys vietti 20-vuotisjuhliaan Helsingissä.
Aloitimme yhdistyksen hallituksen kanssa perjantaina iltapäivällä klassisella reformer-tunnilla Nina Saarisen @pilatescirclestudio ’lla.
Lauantaina meno jatkui Kilta-talolla modernia suuntausta edustavalla Minna Määtän tunnilla ja klassisella mattopilatestunnilla by Nina Saarinen.
Kati Kauravaara haastatteli Heikki Lempiäistä @studioheikki ’ltä hänen laajasti verkostutuneesta työstään pilateksen parissa.
Paneelikeskustelussa käytiin kokeiden pilatesohjaajien toimesta rakentavaa näkemysten vaihtoa yhdistyksen jäsenkriteereistä, jotta asiakkaiden olisi aikaisempaa helpompi löytää paikkakunnaltaan sopivat matto- ja laitepilatesohjaajat.
Päivien kuva-antia ja Iltajuhlan tunnelmia voit seurata mm. pilatesyhdistys tarinoista.
Sunnuntaina oli vuorossa @somaticstudio ’lla vielä Sampo Idstamin (reformer/wunda chair) ja Hely Järvisen CoreAlign-workshopit.
Paljon ajatuksia heräsi kuinka kehonhallintaharjoittelua voisi hyödyntää aiempaa enemmän osana kilpaurheilijoiden harjoittelua. Jos liike ei suuntaudu tarkoituksenmukaisesti, pelkällä voimalla ei saada mitattua kaikkea potentiaalia ulos. Toisaalta ymmärrän fyysisten lajien valmentajien näkemyksen, että pilates koetaan liian kevyenä hifistelynä, jos ensivaikutelma vaikkapa pilatesryhmän kautta ei ole osunut kohdalleen. Yksilöohjauksessa harjoittelun toteutus voidaan räätälöidä taitotasoon ja suorituskykyyn sopivaksi.
Pilates metodina ei ole pelkkää mattoharjoittelua vaan liikettä voidaan tehostaa tai avustaa erilaisilla pilateslaitteilla. Pidän yksilö- ja ryhmätunteja @pilateshetki Leppävaara, Espoo.
“In 10 sessions you will feel a difference, in 20 sessions you will see a difference, in 30 sessions you will have a whole new body,”
Urheilufysioterapian kehittyvä rooli huippu-urheilussa - osa 3.
Nostan tämän postauksen aiheeksi valmentautumiseen, harjoitettavuuteen, vammapreventioon ja vammoihin liittyvien asioiden tarkastelun kokonaisvaltaisesti tai ainakin riittävän laaja-alaisesti.
Urheilufysioterapeutin ei tarvitse eikä tule olla ”kaikkien alojen asiantuntija”, mutta onnistuneiden prosessien edistämisessä hänen tulee ymmärtää:
✳️ eri urheilulajien olemusta (kuten lajin harjoitus- ja kilpailukulttuuria, biomekaniikkaa, testausta, valmennusmetodeja jne.)
✳️ kuormituksen ja palautumisen fysiologiaa (kuten elimistön ja eri kudosten harjoitusvastetta terveenä ja vammatilanteissa, harjoittelun rytmitys, unen ja sosiaalisen kuormituksen/opiskelun/työn merkitys palautumiseen)
✳️ lääketieteeseen liittyviä asioita (kuten vammojen ja sairauksien diagnostiikkaa, ennaltaehkäisyä ja hoitolinjoja/vaikutusta harjoitteluun)
✳️ psyykkisiä tekijöitä (kuten niitä tekijöitä, jotka rajoittavat suorituskyvyn palautumista vammojen yhteydessä; liikkeen pelko, kipuun reagointi jne.)
✳️ ravitsemuksellisia tekijöitä (kuten riittävä energian ja rakennusaineiden saannin turvaaminen eri tilanteissa).
Mikäli urheilijalla on tukenaan moniammatillisen tiimin asiantuntijat, urheilufysioterapeutti voi toimia yhtenä linkkinä ohjautua tarpeen mukaan eteenpäin asiantuntijalle. Niissä tilanteissa, joissa urheilijalla ei ole tietyn alan asiantuntijaa valmennustiimissään, apu voi löytyä asiantuntijaverkostojen osaamisen tunnistamisesta.
Moniammatillisen tiimin (ja yleensäkin asiantuntijoiden) viestien tulisi olla riittävän yhteneviä urheilijan ja valmentajan suuntaan. Asiantuntijatoiminnan suurimmat riskit liittyvät juuri epäyhtenäiseen viestiin sekä jonkin yksittäisen asiantuntija-alan tarpeettoman suureen rooliin. Näin ollen edellä mainitun listauksen asiat koskevat kaikkia urheilun parissa toimivia asiantuntijoita.
Kuvassa osa Urheassa harjoittelevasta miesten telinevoimistelun maajoukkueryhmästä asiantuntijoineen. Mj-ryhmä veti vastavuoroisesti asiantuntijoille telinevoimistelutunnin, jonka aikana pääsimme tutustumaan eri telineisiin ja liikkeisiin.
#urhea #olympiavalmennuskeskus #urheasportti
Urheilufysioterapian kehittyvä rooli huippu-urheilussa - osa 2.
Mihin toimenpiteiden olisi hyvä perustua?
Näyttöön perustuvan toimintatavan määritelmän mukaan toiminnnan tulisi perustua tutkittuun tietoon, alan parhaisiin käytäntöihin (best practice) sekä yksilön (urheilijan ja valmentajan) tarpeisiin.
Joskus tämä on ymmärretty väärin ja keskusteluissa peräänkuulutetaan näyttöä ainoastaan tieteellisestä tutkimuksesta. Koska vahvaa tutkimusnäyttöä ei aina ole olemassa tai siinä on viivettä, on toiminnassa otettava huomioon myös kokemusperäinen näyttö sekä yksilölliset tarpeet. Toisaalta yksittäisen terapeutin kokemus saattaa sisältää harhaa ja uskomuksia, joten tätä kokemusta on syytä peilata laajemmassa kontekstissa alan parhaisiin käytäntöihin. Urheilijan ja valmentajan tarpeet voivat olla perusteltuja, mutta näitä joudutaan sovittamaan käytössä oleviin resursseihin.
Urheiluvalmennuksessa neljänneksi tukijalaksi voisi lisätä vielä kuormitusvasteen säännöllisen seurannan esimerkiksi vammojen paranemisaikatauluihin liittyen. Joskus vammasta toipuminen toteutuu teoreettista aikataulua nopeammin, joskus taas hitaammin. Ratkaiseeko kuormitusprogression näissä tilanteissa sen hetkinen (testattu) toiminta- ja suorituskyky vai teoreettinen paranemisaikataulu? Urheilufysioterapeutin osaamista on tunnistaa kehon eri rakenteiden paranemisprosessi sekä uusintavamman riski ja suhteuttaa kuormitusprogressio näihin sekä sen hetkiseen suorituskykyyn. Näissä tilanteissa urheilufysioterapeutin rooliin voi kuulua rohkaista tai rajoittaa urheilijaa harjoittelun ja kuormittamisen suhteen.
Oman fysioterapeuttiurani alkuvaiheessa haasteena oli hyvätasoisten tutkimusten puute erityisesti erityyppisten vammojen kuntoutukseen liittyen. Harjoitusfysiologiasta löytyi kyllä tutkittua tietoa, mutta muun muassa kivun, turvotuksen ja liikerajoitusten vuoksi harjoitusfysiologiaa ei voi suoraan soveltaa kuntouttavaan harjoitteluun.
Onneksi nykyään on tarjolla kohtuullisen laadukastakin tutkimustietoa mm. lihas-, jänne- ja nivelsidevammojen kuntoutukseen liittyen.
#urheilufysioterapia #näyttöönperustuva
Urheilufysioterapian kehittyvä rooli huippu-urheilussa - osa 1.
Tämä postaussarja sai kimmokkeen Pariisin olympialaisista, jossa toimin Suomen olympiajoukkueen medikaalitiimin jäsenenä urheilufysioterapeuttina. Moniammatillinen tiimi koostui liikuntalääketieteeseen ja ortopediaan erikoistuneista lääkäreistä, urheilufysioterapeuteista, psyykkisen valmennuksen ja ravitsemusvalmennuksen asiantuntijoista sekä osteopaatista ja urheiluhierojista.
Tiimin yhtenä tärkeänä tavoitteena oli tukea suomalaisia urheilijoita ja valmentajia kisojen aikana tekemään parhaansa.
Merkittävin työ oli kuitenkin tehty kunkin urheilijan oman valmennus- ja asiantuntijatiimin toimesta vuosien ja kuukausien kuluessa.
Pohdin tässä ja seuraavissa postauksissa oman alani toimintatapojen vaikuttavuutta yksilöurheilussa.
1️⃣ Urheilufysioterapia on vaikuttavaa, mikäli toimenpiteet edistävät aidosti urheilijan suorituskykyä, parantavat harjoitettavuutta tai varmistavat vamman jälkeen suorituskyvyn palautumista vammaa edeltävälle tasolle tai jopa paremmaksi.
Mikäli toimenpiteet on saatu integroitua osaksi harjoitusohjelmaa, on urheilijan, valmentajan ja urheilufysioterapeutin helpompi pysyä kartalla kokonaiskuormituksesta ja varmistaa riittävä palautuminen.
Kohtuullisen usein totean urheilijalle tai muulle asiakkaalle: ”Se ominaisuus, jota harjoitellaan, yleensä kehittyy. Sitä ominaisuutta, jota on harjoittelevinaan, on kehittyvinään.”
#urheilufysioterapia #suorituskyky #kriittinenajattelu
#urhea #urheasportti
Takaisin toimissa! Kesän kisareissun jälkeen aikoja on taas varattavissa vastaanotolleni vammojen kuntouttamiseksi sekä harjoitettavuutta ja suorituskykyä tukevien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Erityyppisten testien kautta saamme kuntoutukseen ja harjoitteluun lisää suunnitelmallisuutta ja seurattavuutta.
Ajanvaraus: urheasportti.fi
Osoite: Urhea-halli, Mäkelänkatu 47, Helsinki
Puhelin/tekstari/Whatsapp: 046 878 4523
Otetaan homma haltuun ja katseet kohti tulevaa!
#urheasportti #harrastajastahuipulle
Syyskausi on pyörähtänyt käyntiin. Ohjaan miesten mattopilatesryhmää tiistaisin klo 18-19 Pilatesstudio Hetkessä Leppävaarassa, Leipurinkuja 2 sekä yksilötunteja kaikille klo 17-18 ja klo 19-20.
Yksilötuntien sisältö suunnitellaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta huomioiden mahdolliset vaivat ja rajoitteet. Yksilötunneilla on mahdollisuus hyödyntää pilateslaitteita tehostamaan treeniä. Yksilöpilates soveltuu erinomaisesti myös urheilijoille monipuolistamaan harjoittelua erityisesti tukilihaksiston ja liikkuvuuden osalta.
Ajanvaraus:
pilateshetki.fi/kalenteri
urheilufysio.fi
Tervetuloa!
Au revoir #Paris2024!
Lähes kolmen viikon keikka ja urani kuudennet olympialaiset urheilufysioterapeuttina on nyt takana. Tällä kertaa toimin koko joukkueen sekä judon ja painin tukena. Tosin harmillisesti kesken kisojen sain viiden vuorokauden komennuksen eristykseen koronatartunnan vuoksi. Koronaa oli jonkin verran liikkeellä kisojen aikana eri maiden urheilijoiden ja taustajoukkojen kokoontuessa kisakylään.
Suomen fysiotiimin vastaavana toimi Suvi Pajunen, joka oli huolehtinut erinomaisen hyvin etukäteisjärjestelyistä.
Omalta kohdaltani hauska yksityiskohta oli, että osuimme kollegoiden Jarmo Ahosen ja Jukka Kankaan kanssa samoihin kisoihin. Meillä on useamman vuoden yhteinen työhistoria samasta yrityksestä FTK:sta noin vuosilta 1990-2000. Kaiken kaikkiaan tämä porukka on osallistunut olympialaisiin yhteensä yli 20 kertaa.
Lääkäreinä toimivat fysiotiimin kanssa hyvässä yhteistyössä Maarit Valtonen, Katja Mjøsund, Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen.
Tällä kertaa Suomen joukkuetta varten oli rakennettu aiempia kisoja kattavampi oma harjoitustila, Training Room, jonka yhtenä tavoitteena oli tarjota yleistä kuntosalia terveysturvallisempi harjoitusmahdollisuus. Training Roomin varustukseen kuuluivat mm. juoksumatto, spinningpyöriä, soutulaite, levytanko telineineen ja painoineen sekä käsipainoja ja muuta pienvälineistöä. Yllättävän paljon aikaa välineistön kasaamiseen ja purkamiseen/pakkaamiseen saa menemään 😅
On meillä sporttihullu pressa!
TP Alex Stubb ja puoliso Suzanne Innes-Stubb vierailivat Suomen joukkueen luona ja kyselivät urheilijoiden kuulumisia. Myös Marseillessa olevat urheilijat pääsivät etäyhteydellä mukaan.
Rennon rupattelun lomassa urheilijat pääsivät kysymään Alexilta kysymyksiä, jotka liittyivät…yllättäen urheiluun 😁
Paitsi että presidentti urheilee/kuntoilee säännöllisesti, niin hän myös seuraa urheilua tiiviisti eri medioiden kautta. Uskon, että monet urheilijat saivat vierailusta lisäbuustia, ehkä jopa mietittävää omaan tekemiseensä.
#olympicteamfinland #paris2024 #urhea
Pariisissa oleva osa Suomen olympiajoukkueesta kokoontui ”Suomi-talon” terassille matkalla upeisiin avajaisiin. Lipunkantajina toimivat haulikkoampuja Eetu Kallioinen ja purjehtija Sinem Kurtbay.
Kotikatsomoissa avajaisten ohjelmatarjonnasta sai varmasti jokiajelua kokonaisvaltaisemman kuvan, mutta ajelulla olleille tapahtuma jää myös mieleen.
Tästä ne kisat pääsevät varsinaisesti starttaamaan. Suomalaisista ”tulessa” kenttäratsastuksen kouluratsastusosuudella Sanna Siltakorpi ja Veera Manninen sekä
maantiepyöräilyn aika-ajossa Anniina Ahtosalo.
Pressa vierailee myös illansuussa tapaamassa Suomen joukkuetta 🇫🇮
#olympicteamfinland #urhea #paris2024
Me olemme osa jatkumoa.
On ollut monia ennen meitä, ja tulee olemaan monia myös meidän jälkeemme.
Me olemme juosseet omia polkujamme, hiihtäneet omia latujamme, hävinneet sadasosalla ja voittaneet kahdella.
Olemme näyttäneet, ettei mahdoton olekaan mahdotonta. Olemme itkeneet ja nauraneet yhdessä kaikkien suomalaisten kanssa; me olemme jättäneet jäljen.
Siksi me olemme koko Suomen olympiajoukkue. Sinun joukkueesi.
#pohjoisentähdet
Terkkuja Pariisista! Olympialaisten avajaisiin on kolme päivää ja kisakylä alkaa pikku hiljaa täyttyä.
Itse tulin kylään eilen illalla ja tämä päivä on mennyt orientoituessa fasiliteetteihin ja tuleviin tapahtumiin.
Oma roolini on tällä kertaa toimia koko joukkueen sekä kohdennetusti judon ja painin tukena mahdollisissa fysiotarpeissa. Vastuufysio Suvi Pajunen @suvipaj on hoitanut etukäteisjärjestelyt mallikkaasti, joten tästä on hyvä lähteä auttamaan suomalaisia urheilijoita tekemään omaa parastaan 🇫🇮
#paris2024 #olympics #olympicteamfinland #urhea
Kulttuuripäivä! Oli ilo ja kunnia olla vieraana skeittari Lizzie Armanton Colors-näyttelyn avajaisissa Aalto2-museokeskuksessa Jyväskylässä.
Lizzien näyttely on osa ”The Pool – pool-skeittauksen lähtökohtia” -näyttelykokonaisuutta, jossa kerrotaan, kuinka kansainvälinen skeittikulttuuri sekä rap- ja hip hop -kulttuuri liittyvät Alvar Aallon arkkitehtuuriperintöön. Mielenkiintoista! Kannattaa mennä tutustumaan ja avartaa samalla myös näkemystä skeittikulttuurista.
Itse tykkään Lizzien persoonallisesta otteesta kuinka hän tuo esille itselleen tärkeitä teemoja taiteellisella twistillä skeittiskeneen mm. deckien pohjissa ja olipa hänen Tokion olympialaisten kisa-asukin itse suunnittelemansa. Rohkea tyyppi, rohkea skeittari!
En paljasta enempää näyttelystä, koska sinne kannattaa mennä itse tutustumaan, jos vain matka suuntautuu Jyväskylään, ”lähes kaikkien alojen pääkaupunkiin” 😉
I was so impressed to visit the wonderful exhibition ”Colors” of @lizziearmanto in @aalto2museum, Jyväskylä. Thank you Lizzie and see you next time maybe in Helsinki 🤩