Juoksukengän anatomia

Juoksuharrastusta aloitteleva henkilö saattaa ahdistua tutustuessaan urheilukaupan juoksukenkävalikoimaan. Markkinoilta löytyy kymmeniä eri kenkävalmistajia, ja mainosteksteissä saattaa esiintyä omituisia sanoja, kuten esimerkiksi ”droppi”, ylipronaatio, kiertojäykkyys tai barefoot. Kenkävalmistajat reagoivat myös erilaisiin juoksutrendeihin tuomalla uusia muodikkaita malleja houkutellakseen kuluttajia. Esimerkiksi viime vuosien juoksutrendeistä ”barefoot-trendi” näkyy selvästi kenkävalikoimassa. Lyhyessä ajassa kevyet ja minimalistiset kengät ovat vallanneet kenkäkauppojen hyllyt. Kenkävalintaa tehdessään kuluttaja voikin joutua hankalaan tilanteeseen: seuratako trendiä ja juosta minimalistisella kengällä vai juostako perinteisellä tuetulla ja vaimennetulla kengällä.

Minimalistinen jalkine 0 millimetrin dropilla

Droppi

”Dropilla” (drop) tarkoitetaan kengän kantaosan ja päkiäosan välistä korkeuseroa. Esimerkiksi naisten suosimissa korkokengissä korkeusero voi olla jopa 50 – 100 mm. Juoksukengissä droppi vaihtelee yleensä 0 mm:n ja 10 mm:n välillä. Minimalistissa kengissä droppi on yleensä aina 0 mm, kun taas ”perinteisissä” malleissa korkeusero on hyvin usein lähempänä 10 mm:ä. Nykyisin markkinoilta löytyy hyvin paljon niin sanottuja välimallin kenkiä, joissa kannan ja päkiän välinen korkeusero on 4 – 6 mm. Jos juostessa ensikontakti alustaan tapahtuu päkiällä tai keskijalalla, mataladroppinen tai välimallin kenkä voi olla järkevä valinta. Kanta-astujalla mataladroppiset kengät voivat toimia hyvin kovatehoisissa harjoituksissa, joissa ensikontakti alustaan alkaa siirtyä kohti keskijalkaa ja päkiää. Korkeadroppinen kenkä toimii hyvin kanta-astujilla peruslenkkikenkänä.

Nopea siirtyminen korkeadroppisesta kengästä mataladroppiseen kenkään voi aiheuttaa omat haasteensa. Mataladroppisella kengällä juostessa akillesjänteeseen saattaa kohdistua paljon kuormitusta lisääntyneen venytyksen johdosta. Juoksukenkä perinteisellä 10 millimetrin dropilla voikin olla turvallinen valinta juoksuharrastusta aloittelevalle henkilölle etenkin, jos vapaa-ajalla käytetyt kengät ovat korkeadroppisia. Akillesjännevaivoista kärsivä juoksija voi saada tilapäistä helpotusta vaivoihin valitsemalla korkeadroppisen kengän tai käyttämällä kantapään alla pientä kantakoroketta.

Kuvassa ”perinteinen” juoksukenkä paksulla välipohjalla sekä 10 millimetrin dropilla

Välipohja

Juoksukenkien välipohjasta löytyvät vaimennukseen ja jalan asentoon vaikuttavat rakenteet. Mitä paksumpi välipohja on, sitä paremmin se yleensä vaimentaa iskua. Nykyisen tutkimustiedon pohjalta kuitenkin tiedetään, että erittäin hyvin vaimennetulla kengällä juostessa juoksutekniikka saattaa muuttua ”iskuttavammaksi”, jolloin kengän tarjoaman iskunvaimennuksen hyöty menetetään. Jos juoksutekniikka on kunnossa, hyvin vaimennetut kengät voivat olla hyvä ratkaisu pitkille lenkeille ja peruslenkkeilyyn silloin, kun tavoitteena on vähentää kehoon kohdistuvaa iskutusta. Paksu välipohja huonontaa tuntumaa alustaan ja saattaa tehdä kengästä kömpelön tuntuisen etenkin kovalla vauhdilla juostaessa. Paksu välipohja tuo kenkään myös lisää painoa. Vauhtiharjoituksiin sekä kilpailuihin voikin olla järkevää valita ohuella välipohjalla varustettu jalkine.

Hoka One One on tuonnut markkinoille massiivisella välipohjalla varustettuja kevyitä jalkineita. Kuvassa valmistajan kisakenkä.

Välipohjassa käytetyillä tukimateriaaleilla pyritään vaikuttamaan jalan asentoon askeleen aikana. Minimalistisen juoksukengän välipohjassa ei yleensä ole käytetty ylimääräisiä tukimateriaaleja. Tällä ratkaisulla pyritään mahdollistamaan nilkan ja jalkaterän ”luonnollinen” liike. Luonnollisuus on tällä hetkellä yksi kuuma trendi juoksukenkämarkkinoilla. Puhutaan paljon askeleen luonnollisuudesta ja siitä, ettei luonnollisuuteen tulisi vaikuttaa jäykistämällä jalkineen välipohjaa. Samaan hengenvetoon voidaankin kysyä, kuinka luonnollista ihmisen jalalle on juosta kovilla tasaisilla alustoilla kuten asfaltilla. Minimalistisille kengille on varmasti paikkansa tekniikkaharjoituksissa tai pehmeällä alustalla juostaessa, mutta ainoaksi peruslenkkikengäksi niitä ei voi suositella etenkin, jos harjoittelu tapahtuu pääasiassa kovilla kestopäällysteisillä alustoilla.

Välipohjan jäykkyydellä pyritään vähentämään nilkassa tapahtuvaa pronaatioliikettä. Pronaatio on kuitenkin tärkeä kehon iskunvaimennusmekanismi, joten pronaation estämiseen ei tule pyrkiä. Ylipronaatiolla tarkoitetaan nilkan liiallista joustoliikettä ”sisäänpäin”, kun taas alipronaatiolla tarkoitetaan liian vähäistä joustoliikettä. Ylipronaatio ei ole vaarallista, eikä se automaattisesti lisää juoksijan rasitusvamma-alttiutta. Ylipronaation taustalla voi olla nilkan ja jalkaterän rakenteeseen liittyviä tekijöitä tai esimerkiksi nilkan ja lantion tukilihasten heikkoutta. Reilusti ylipronatoivat juoksijat voivat hyötyä jäykähköstä välipohjasta (”kiertojäykkä kenkä” tai ”ylipronaatiotuettu kenkä”), kun taas alipronatoivat juoksijat tarvitsevat tätä kiertolöysemmän jalkineen. Ylipronaatiota tai alipronaatioita ei voida arvioida pelkästään katsomalla jalan asentoa seistessä tai kyykkyliikkeissä, vaan jalkinesuositus tulisi aina perustua kunnolliseen juoksuanalyysiin.

Esimerkki hyvin kiertolöysästä ”perusjuoksukengästä”

Ulkopohja

Ulkopohja on se osa kengästä, joka on kosketuksissa alustaan askeleen aikana. Ulkopohjan kuvioinnilla pyritään vaikuttamaan kengän pito-ominaisuuksiin. Ulkopohjan kuvioinnilla saattaa olla myös vaikutusta kengän vaimennusominaisuuksiin.

Maastojuoksuun ja etenkin pehmeälle ja märälle alustalle tarkoitetuissa kengissä ulkopohjasta löytyy usein kumisia nystyröitä. Voimakas kuviointi mahdollistaa hyvän pidon pehmeillä ja kosteilla alustoilla. Mitä voimakkaammin kengän ulkopohja on kuvioitu, sitä huonommin se vaimentaa iskuja kovilla alustoilla juostessa. Voimakkaasti kuvioituja kenkiä kannattaa käyttää vain maastossa juostessa.

Markkinoilta löytyy myös niin sanottuja hybridi-kenkiä, joissa on yhdistelty maastojuoksukengän ja maantiekengän ominaisuuksia. Hybridikenkä on hyvä valinta silloin, kun lenkkimaastoon kuuluu vaihtelevasti metsäpolkuja ja hiekkateitä.

Jäiselle ja lumiselle alustalle tarkoitetuissa jalkineissa ulkopohjaan on sijoitettu pieniä hiiliteräsnastoja. Nämä nastat pureutuvat erinomaisesti jäiseen alustaan mahdollistaen hyvän pidon jäällä ja tiiviiksi pakkautuneella lumella. Nastalenkkareiden juostavuus kuitenkin kärsii merkittävästi kovalla ja kuivalla alustalla juostessa.

Voimakkaasti kuvioitu maastojuoksukenkä vaativiin olosuhteisiin

Yhteenveto

Juoksukengän valintaan vaikuttaa moni tekijä. Jalkineita valittaessa tulisi huomioida kengän käyttötarkoitus (pitkät lenkit, tehoharjoitukset, kilpailut), juoksijan ominaisuudet (kehon massa, ylipronaatio, alipronaatio), juoksijan harjoitustausta sekä juoksualusta (jää, metsäpolut, asfaltti). Jokaiselle harjoitukselle tulisi olla oma tarkoituksenmukainen jalkineensa. Aloittelevien juoksijoiden kannattaa konsultoida juoksemiseen erikoistunutta fysioterapeuttia. Juoksuanalyysin, nilkan ja jalkaterän ominaisuuksien, harjoitustaustan sekä juoksijan omien tavoitteiden pohjalta fysioterapeutti voi antaa jalkinesuosituksen jokaiseen harjoitukseen. On syytä muistaa, että täydelliselläkään jalkineella ei voida estää rasitusvammoja, jos muut tekijät harjoittelussa ovat pielessä. Vääränlaisella ja epämukavalla jalkineella voidaan kuitenkin tappaa juoksemisen ilo. Rasitusvamma-alttiutta vähennettäessä pienet ja mitättömiltäkin tuntuvat asiat muodostavat suuren kokonaisuuden.

”Great things have small beginnings.”

Jalkinesuositukset

Pitkät lenkit sekä peruslenkkeily

Hyvin vaimennettu ja kulutusta kestävä perinteinen juoksukenkä sopii ns. peruslenkkeilyyn ja pitkille lenkeille. Aloitteleville juoksijoille suosittelen jalkinetta, jossa kannan ja päkiän korkeusero on lähellä 10 mm:ä. Sopivan kengän kiertojäykkyyteen vaikuttaa juoksijan massa sekä nilkan toiminta juoksun aikana. Raskastekoisille ylipronatoiville juoksijoille sopii melko voimakkaasti tuettu kenkä. Alipronatoiville juoksijoille sopii puolestaan kohtuullisen kiertolöysä neutraali jalkine.

Tehoharjoitukset ja lyhyet kilpailut maantiellä

Tehoharjoituksissa raskastekoiset sekä aloittelevat juoksijat voivat käyttää peruslenkkikengästä hieman kevennettyä versiota. Kokeneille ja kevytrakenteisille juoksijoille sopii ohuella välipohjalla varustettu kevyt jalkine, mutta ei kuitenkaan niin sanottu ”paljasjalkakenkä”.

Maraton

Kokeneet kevytrakanteiset juoksijat voivat käytää maratonin kilpailukenkänä samaa mallia kuin tehoharjoituksissa, jos tehoharjoituksissa käytettävä kenkä on lähempänä perinteistä juoksukenkää kuin paljasjalkakenkää. Aloitteleville tai raskastekoisille juoksijoille maratonin kisakengäksi sopii pitkillä lenkeillä käytetty kenkämalli tai siitä hieman kevennetty versio.

Tekniikka- ja nopeusharjoittelu

Kevytrakenteiset juoksijat voivat käyttää tekniikka- ja nopeusharjoituksissa paljasjalkakenkää. Raskastekoisille juoksijoille sopii puolestaan mataladroppiset ja kevyet, perinteiset juoksukengät.

Maastojuoksu

Pehmeälle ja mahdollisesti kostealle alustalle sopii voimakkaasti kuvioitu maastojuoksukenkä. Kengän välipohjan paksuus tulee valita juoksijan massan mukaan. Jos osa reitistä juostaan hiekka-tai asfalttitiellä, ns. hybridi-kenkä voi olla järkevä valinta.

 

, , ,

Related Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Valikko