AlterG-Terveysteknologian lahja juoksijoille

Allekirjoittanut ja moni muu kestävyysjuoksija on varmasti ollut joskus siinä tilanteessa, että jokin tuki-ja liikuntaelinvaiva on häirinnyt tai estänyt normaalin juoksuharjoittelun. Yleensä tälläisessa tilanteessa juoksija on joutunut turvautumaan korvaavaan harjoitteluun. Vesijuoksu, uinti, pyöräily tai vaikkapa hiihto ovat hyviä korvaavia lajeja hengitys- ja verenkiertoelimistön harjoittamiseen. Yhdistämällä korvaavaan harjoitteluun hyviä tukiharjoitteita pyritään minimoimaan juoksemattomuuden haittavaikutukset suorituskykyyn, tukemaan vamman paranemista sekä pienentämään vamman uusiutumisen riskiä.

Korvaavan harjoittelujakson aikana kestävyysjuoksijan hengitys-ja verenkiertoelimistön suorituskyky saattaa jopa parantua, sillä esimerkiksi hiihtäminen tai pyöräily mahdollistavat aiempaa suuremmat harjoitusmäärät. Vaikka aerobinen ja anaerobinen kapasiteetti olisivatkin parantuneet, silti yleensä lajinomainen suorituskyky laskee korvaavan harjoittelujakson aikana. Mistä tämä suoristuskyvyn lasku johtuu vaikka muiden mittareiden mukaan kunto olisikin parantunut?

Hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä energia-aineenvaihduntajärjestelmän kapasiteetin lisäksi kestävyysjuoksijan suorituskykyyn vaikuttaa moni muukin tekijä. Juoksutekniikan taloudellisuus on yksi merkittävä tekijä, joka määrittää suorituskykyä. Pidemmillä juoksumatkoilla kuten maratonilla tulokseen vaikuttaa myös suuresti se, kuinka hyvin kehon kudokset (jänteet, lihakset, hermosto) ovat tottuneet pitkäkestoiseen juoksusuoritukseen. Pyöräilemällä, vesijuoksemalla tai hiihtämällä voidaan harjoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä energia-aineenvaihduntajärjestelmää yhtä tehokkaasti kuin juostessa, mutta nämä lajit eivät kuitenkaan paranna tai ylläpidä juoksun taloudellisuutta, vaan vaikuttavat ehkä jopa päin vastoin. Nämä lajit eivät myöskään ylläpidä lihaksissa, jänteissä ja luissa niitä ominaisuuksia, joita juoksemisessa vaaditaan.

 

VAIHTOEHTO ”PERINTEISILLE” KORVAAVILLE LAJEILLE

 

Olen päässyt työni puolesta testaamaan AlterG-juoksumattoa (anti-gravitaatio juoksumatto) Liikuntafysio Sellossa muutaman kuukauden ajan. Jo juoksumaton nimestä voidaan päätellä, että sen toimintaidea on pienentää juoksijaan kohdistuvaa painovoimaa. Tarkempia lisätietoja juoksumaton toiminnasta ja käytöstä  voi käydä lukemassa näiltä sivuilta: http://liikuntafysio.fi/alterg/,  http://www.alterg.com/ tai  http://www.lojer.com/fi/tuote/alterg-painokevennetty-juoksumatto.

 

Olen testannut mattoa monipuolisesti erilaisilla vauhdeilla sekä kevennyksillä. Ensimmäinen testi ajoittui muutama päivä maaliskuisen Barcelonan Maratonin jälkeen. Normaalisti maratonin jälkeen olen pitänyt yli viikon tauon juoksemisesta, jotta jänteet, lihakset ja nivelet ovat saanneet rauhassa palautua pitkäkestoisesta iskutuksesta. Testipäivänä akillesjänteeni ja polveni oireilivat hieman jo tavallisessa kävelyssä, mutta AlterG:llä pystyin juoksemaan ilman epämukavia tuntemuksia 15 %:n kevennyksellä (minun kokoisellani juoksijalla se tarkoittaa 10 kg:n kevennystä). Yllättäen 15 %:n kevennys ei vaikuttanut juoksutuntumaan negatiivisesti vaan oikeastaan päinvastoin. Juoksu ei muuttunut pomppivaksi, vaan askel tuntui rullaavan todella kevyesti ja helposti eteenpäin. Yli 25 %:n kevennyksellä juoksu muuttui enemmän pomppivaksi ja askeltiheyden ylläpitäminen oli aiempaa hankalampaa, mutta lisäämällä vauhtia tähänkin ongelmaan tuli helpotusta. 25 – 80 %:n kevennys sopiikin paremmin niille juoksijoille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty juoksemaan normaaliolosuhteissa. 10 – 15 %:n kevennys sopii puolestaan juoksijoille, jotka haluavat lisätä harjoitusmääriä mutta samalla keventää tuki-ja liikuntaelimistöön kohdistuvaa kuormitusta.

 

Barcelonan Maratonin jälkeen olen tehnyt yksittäisiä teho- ja nopeusharjoituksia sekä yhden peruskestävyysharjoituksen AlterG-juoksumatolla. Olen tehnyt harjoitukset noin 10 prosentin kevennyksellä. Suurin ero tavalliseen juoksemiseen on ollut se, että AlterG:llä juostessa nivelissä ja jänteissä ei ole tuntunut minkäänlaisia epämukavuuden tunteita, joita esiintyy usein keskellä kovinta harjoitusjaksoa. Etenkin tehoharjoituksissa juoksu tuntui myös teknisesti paremmalta verrattuna normaaliolosuhteisiin. Peruskestävyysvauhdeissa en huomannut suurta eroa juoksutuntumassa tai tekniikassa, mutta kaikki lievätkin epämukavuuden tunteet kehossa loistivat poissaolollaan.

 

Harjoitusten aikana hikoilun määrä oli selvästi suurempaa kuin normaaliolosuhteissa juostessa. Tavallisellakin juoksumatolla juostessa tulee kuuma viilentävän ilmanvastuksen puuttuessa, mutta AlterG:llä hiki todellakin virtasi. Tämänkin voi nähdä positiivisena asiana etenkin, jos tavoiteena on juosta myös kuumissa olosuhteissa.

 

AlterG:llä juostessa käytetään siihen tarkoitettuja housuja. Housut ovat mallia ”tiukat”, mutta tämä ei ole mikään ongelma niille, jotka ovat tottuneet tiukkoihin housuihin kompressiovaatteiden aikakaudella. Mielestäni AlterG-housut tarjosivat jopa melko miellyttävän lihaksia tukevan kompression. Harjoituksen aikana reidet tulevat varmasti hikoilemaan, mutta eipä tarvitse kylmillä lihaksilla juosta.

 

Pohdinta

 

AlterG on erinomainen vaihtoehto korvaavaksi harjoitteeksi silloin, kun jokin vamma estää juoksemisen normaaliolosuhteissa. AlterG:llä voidaan keventää kehoon kohdistuvaa iskutusta sen verran, että juoksuharjoitus ei häiritse vammautuneen kudoksen paranemista. Suuri etu verrattuna muihin korvaaviin harjoitteisiin on se, että jänteisiin, luihin ja lihaksiin kohdistuu kuitenkin jonkin verran iskutusta, mikä ylläpitää niiden ”iskutuksensietokykyä” vesijuoksua, pyöräilyä tai hiihtoa paremmin. Painovoimakevennetty juoksu on myös huomattavasti lajinomaisempaa harjoittelua kuin muut korvaavat harjoitteet.

Painovoimakevennetty juoksu on myös varteenotettava vaihtoehto keskellä kovinta harjoitusjaksoa etenkin silloin, jos juoksijalla on ”pikkuvaivoja”. Normaaleissa painovoimaolosuhteissa tehdyt kevyet lenkit voivat olla palauttavia harjoituksia hengitys-ja verenkiertoelimistölle, mutta ne eivät välttämättä ole sitä tuki-ja liikuntaelimistölle. Painovoimakevennetty juoksulenkki on myös palauttava harjoitus jänteille tai luille. 10 – 15 %:n kevennys ei häiritse juoksutuntumaa, mutta on silti riittävä keventämään tuki-ja liikuntaelimistöön kohdistuvaa kuormitusta. Tehoharjoitukset painovoimakevennettynä toimivat mielestäni myös erittäin hyvin juoksutekniikkaa tukevina harjoitteina.

 

Plussat ja miinukset:

+ Mahdollistaa aiempaa suuremmat harjoitusmäärät vähentämällä tuki-ja liikuntaelimistöön kohdistuvaa iskutusta.

+ Mahdollistaa juoksuharjoittelun vaikka vamma estäisi juoksemisen normaaleissa olosuhteissa.

+ Pienellä kevennyksellä hyvän juoksutekniikan ylläpitäminen on helppoa etenkin kovissa vauhdeissa. Tehoharjoitukset toimivat hyvin myös tekniikkaharjoituksina.

– Juostessa tulee todella lämmin, mikä kannattaa huomioida pukeutumisessa.

– Tiukat juoksutrikoot saattavat häiritä niitä juoksijoita, jotka eivät ole tottuneet tiukkoihin urheiluasusteisiin.

 

Mikäli haluat lisätietoja AlterG-juoksumaton käytöstä tai haluat päästä testaamaan juoksumattoa, ota yhteyttä: pasi.ahonen@liikuntafysio.fi tai soita 010 581 8280.

, , ,

Related Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Valikko